Tottiksissa ja tokossa Pätkis tarjoaa tosi hienoa aktiivisuutta heti kentälle päästyään eikä kummemmin vaadi nostatteluja tai hetsauksia. Liikkeissään se on nopea ja tehokas sekä vauhtiliikkeet ovat ehdottomasti Pätkiksen mieleen. Eniten työtä jouduttiin tekemään pentu- ja teini-iässä häiriönsiedon kanssa, mutta helposti motivoitavan koiran kanssa tämä oli työstettävissä ja nyt ollaan saatu suhde sille mallille, ettei Pätkistä voi enää mitenkään päin kuvailla häiriöherkäksi. 

Jälkeä Pätkiksen kanssa aloiteltiin sen ollessa n. 7 kk ikäinen ja luonnostaan aika ilmavainuista nenää alettiin hiljalleen laskea maahan ja pian päästiinkin kivoihin suorituksiin. Paljon eri vaiheita on koettu ja käyty läpi mutta ollaan matkan aikana kehitytty ihan hurjasti ja Pätkiksen ongelmanratkaisukyky on osoittautunut tosi hyväksi. Jäljellä Pätkis osoittaa hyvin sinnikkyyttä ja yllättävänkin paljon itseluottamusta. Maavainuisuus on myös kehittynyt hurjasti, mikä on myös vienyt mennessään turhan kiirehtimisen ja vauhdin. Jäljestys näyttää ja tuntuu nykyään tosi kivalta.

​Haku aloitettiin Pätkiksen ollessa 1,5 vuotias ja se tuntui heti tosi luonnolliselta lajilta Pätkikselle. Ilmavainua, juoksemista, vauhtia, ihmisiä ja palkkaa, kaikkea mistä Pätkis pitää! Tällä hetkellä kuitenkin haku on tauolla, koska kaikki paukut laitetaan jälkeen, jossa pyritään mahdollisimman pitkälle ennen astutusta.

Agilityssa Pätkis on hyvin vauhdikas ja kestää hyvin toistoja. Aluksi mentiin niin lujaa, että hirvitti ja meinasin lyödä hanskat tiskiin, mutta hyvien kouluttajien myötä ollaan opittu treenaamaan niin, että myös järki pysyy vauhdin mukana. Pätkis vaikuttaa tällä hetkellä erittäin lupaavalta tapaukselta myös tähän lajiin, oikeastaan ainoa mikä sitä pidättelee on osaamaton ohjaaja, joka ei ole tottunut näin nopeaan koiraan tai ole kyseisestä lajista erityisen motivoitunut. Tämän takia myös tein päätöksen, että kilpaillaan ja treenataan vain hyppyradoilla omaksi iloksi silloin kun on fiilistä.

Pätkiksen kanssa harrastellaan myös polkupyörällä tehtyjä vetolenkkejä ja koirahiihtoa. Vetopuuhissa meillä ei ole kilpailutavoitteita, vaan tehdään omaksi iloksi ja kasvatellaan hiljalleen kuntoa pidempiä pyöräretkiä ja hiihtolenkkejä varten. Vetäminen tuli Pätkikseltä tosi luonnollisesti ja se vaikuttaa pitävän todella paljon kun pääsee tällä tapaa purkamaan isoimpia vauhteja ja saa tehdä ihan täysiä.
​
Paimennusta Pätkis on käynyt kokeilemassa n. 10 kk iässä ja sillä oli selkeästi heti ajatus olemassa ja saikin paljon kehuja paimennuksen opettajalta. Myöhemmin reilun puolentoistavuoden iässä käytiin suorittamassa taipparit, joissa paistoi kyllä läpi, ettei tuon ensimmäisen paimennuskerran jälkeen näitä ominaisuuksia ole vahvistettu, mutta läpi meni kuitenkin ja kiinnostusta löytyi, vaikka ehkä uskallus oli hieman hukassa lähteä ainakaan kovin suurieleisesti toteuttamaan itseään.