Nuuskis on ensimmäinen kelpieni ja koira, joka sai minut rakastumaan rotuun. Nuuskis on aivan hurjan nopea oppimaan ja se on aina ollut niin kiltti ja kuuliainen, mikään häiriö ei ole ollut sille vaikea vaan se on aina kuulolla. Nuuskiksella ei ole ollut mitään korvien katoamisikää tai muuta vastaavaa, se on ollut fiksu ja filmaattinen heti pennusta asti. Ollaan kokeiltu montaa lajia ja Nuuskis on ollut kaikessa hyvä, paitsi paimennuksesta ei syttynyt juurikaan.

Aivan täydellinen ei kai Nuuskiskaan ole, ollaan me töitäkin jouduttu tekemään, muttei ehkä sellaista työtä, mitä kelpieiden kanssa yleensä. Virettä ollaan opeteltu hiljalleen nostamaan sekä vapauttamaan Nuuskiksen täyttä potentiaalia ja käsittelemään epäonnistumisia lannistumatta, mikä varsinkin on tällaiselle hikipingolle ollut iso juttu.

Palveluskoirapuolelle kun vähitellen ollaan hivuttauduttu niin on Nuuskiksestakin löytynyt uusia puolia ja sieltä on paljastunut tosi innokas ja tarkka nenätyöskentelijä sekä oikeasti aika sinnikäs ja periksiantamaton palveluskoira. 

​