SmartDOG PENTU     

TESTI PVM: 20.4.2024                                                                                             PAIKKA: Nokia

KOIRA: SKOVFARMEN'S BLACK ÅSSA, Nasu

ROTU:        Australiankelpie        

TESTAAJA: Mari Kallio/Vainutaito

 

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA

 

Testin alussa Nasu suhtautui uuteen testaajaan avoimen ystävällisesti, ja se tutustui rauhallisen aktiivisesti uuteen tilaan. Nasu ei pelännyt mitään testivälinettä testin aikana. Nasu oli erittäin hyvin motivoitunut koko testin ajan ja se keskittyi myös erittäin hyvin tehtäviin. Nasu käyttäytyi sylinteritestissä impulsiivisesti. Kosketuksia sylinteriin tuli tehtävän alkuosassa, mutta ei enää loppupuolella. Tämä voi mahdollisesti johtua myös siitä, että pitkästä harjoittelusta huolimatta, Nasu ei ollut kuitenkaan aivan oppinut, mistä nami löytyy. Kiihtymistä ei tehtävässä näkynyt.

Nasu luki erinomaisesti ja virheettömästi ihmisen eleitä. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Nasulle helppo. Mahdottomassa tehtävässä Nasu oli ehdottomasti täysin itsenäinen ongelmanratkaisija ja myös hyvin sinnikäs. Nasu pystyi selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppi myös koneen käytön. Testissä Nasu osoitti voimakasta leikkihalukkuutta, ja mieluisin leikkitapa koiralle oli liikkuvan lelun jahtaaminen ja leikkiminen itsekseen lelulla. Leikkiä kannattaa käyttää koiralle palkkiona koulutuksessa.

Lopuksi testattiin kävelyä erilaisilla alustoilla, ja Nasu käveli ongelmitta läpi ritilän sekä liukkaiden alustojen, eikä tarvinnut etenemiseen houkuttelua. Se ei juurikaan huomannut alustan vaihtumista. Alusta-arkuutta tosin saattaa koirille kehittyä vielä vanhemmallakin iällä, joten piirrettä kannattaa seurata.

Nasulla oli testissä oikeastaan vain pelkkiä vahvuuksia. Voimakkaan motivaation ja erinomaisen keskittymiskyvyn avulla se ratkaisi helpon oloisesti hyvin erilaisia tehtäviä. Ihana Nasu!

 

 

YKSITTÄISET OSA-ALUEET

SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS

Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa eri ikäisiin ja näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei kuitenkaan koskaan pidä pakottaa tutustumaan. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testissä katsottiin pennun suhtautumista sille vieraaseen testaajaan seitsemänportaisella asteikolla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Nasu suhtautui testin alussa vieraaseen ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti – koira oli testissä avoin ja sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan.

​

 

AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN

Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus mitattiin kahdella tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla testin aluksi tilaan tutustumisessa testaajan arvioimana, sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran Fitbark-aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Nasu oli aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään tutustui koko huoneeseen, pääasiassa kävellen.

Nasun FitBark lukema oli testin aikana 49,mikä on suunnilleen keskimääräisen pennun aktiivisuustaso testissä.​

​

 

ITSEHILLINTÄ

Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus saattaa tuoda haasteita.

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä ja toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös V-aita testissä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä koiran aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin. Itsehillintä ei myöskään välttämättä oli kehittynyt aikuisen koiran tasolle vielä alle yksi vuotiaalla pennulla, ja tulos saattaa olla toisenlainen aikuisella koiralla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Palkkio näköärsykkeenä häiritsi koiran suoritusta; Nasu yritti ottaa ruokaa toistuvasti lasin läpi, siitä huolimatta, että se oppi juuri ottamaan ruoan sivusta. Koira käyttäytyi tässä sylinteritestissä impulsiivisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Nasulla tämä oli 50%. Kosketuksia sylinteriin tuli tehtävän alussa, mutta lopussa ei lainkaan. On mahdollista, että useista harjoittelutoistoista huolimatta oppiminen jäi jollakin tapaa heikoksi harjoitteluosiossa.

 

​

 

ELEET

Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä, miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Nasu luki ihmisen kommunikointia erinomaisesti saaden 100% ELEET osuudesta oikein! Hyvin harva yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii yleensä myös hyvää keskittymiskykyä.

 

 

​

 

ONGELMANRATKAISU -  V-AITA

V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Nasu ratkaisi tehtävän huippunopeassa ajassa 4 sekunnissa. Koiraa ei häirinnyt näkyvillä oleva ruoka, vaan se ymmärsi nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisi tehtävän itsenäisesti eikä se pyytänyt apua ihmiseltä.

 

ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ

Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa, käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson päättymistä. Pennut ovat yleensä myös pääosin itsenäisiä työskentelijöitä ja ihmisen kautta työskentely kehittyy iän myötä, mutta ei aina – toiset ovat itsenäisiä myös aikuisena.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Nasu pyrki ratkaisemaan mahdottoman tehtävän pelkästään itsenäisesti 100%. Koiralla oli käytössä tässä vain yksi strategia ratkaista ongelma. 0 % koira teki muuta. Nasu oli tehtävässä hyvin sinnikäs.

 

 

LEIKKIHALUKKUUS

Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa leikkihalukkuuden on todettu korreloivat rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi koulutuksessa, ja leikkiä yhtenä tapana palkata koiraa oikeasta suorituksesta.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Nasu innostui heti leikistä ja se leikki hyvin aktiivisesti. Koira ei halunnut lopettaa leikkiä. Leikkiä voi hyvin käyttää Nasulle palkkiona koulutuksessa. Nasu mieluisin leikkitapa oli liikkuvan lelun jahtaaminen, mutta se nautti myös itsekseen leikkimisestä paljon. Nasu myös hieman toi lelua testaajalle.

 

 

SOSIAALINEN OPPIMINEN

Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Nasu painoi oikeaa nappulaa selkeästi ihmiseltä mallista katsoen. Koira myös oppi laitteen toiminnan nopeasti.

 

ALUSTATESTAUS

Alusta-arkuus on yleistynyt voimakkaasti koirilla viime vuosina, ja se näyttää jossain määrin olevan perinnöllistä, sillä eri rodut eroavat tämän ongelman yleisyyden suhteen toisistaan paljon. Alusta-arkuus ei aina näy nuorella pennulla, vaan saattaa kehittyä koiralle vasta hieman myöhemmin. Piirteelle on tyypillistä ongelman paheneminen iän myötä. Koiran yleinen pelokkuus altistaa myös alusta-arkuudelle. Erilaisilla alustoilla kulkemista kannattaa harjoitella valvotusti pennusta pitäen. Testissä testattiin koiran suhtautumista ja kävelyhalukkuutta erilaisilla alustoilla.

KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Nasu tuli alustoille ilman houkuttelua, ja se käveli ilman pelkoa kaikkien alustojen päältä. Testissä ei näkynyt koiralla minkäänlaista alusta-pelkoa.