Search
  • Jonna

Nuuskiksen jälkikoe JK1



Näin SBCAK ryn sivuilla mainoksen kelpieiden jäljen rotumestaruuskisoista ja siitä se sitten lähti. Ilmoittautuessa oli kaikki vielä vähän vaiheessa, mutta oli vahva ajatus siitä, että kyllä meidän yrittää täytyy, kun kerran tällaista toimintaa kelpieille järjestetään. Toivottavasti järjestettäisiin jatkossakin, jotta tulevaisuudessakin itse, tulevat omat kasvatit ja muut pääsisivät myös nauttimaan näistä kisoista x)


Tosiaan tähän kokeeseen treenattiin kyllä ihan todella kovaa. Pari viikkoa ennen koetta kokeiltiin pitkästä aikaa ampumista ja toisin kuin joskus vuosi sitten, tällä kertaa Nuuskis reagoi laukauksiin meidän mittapuulla voimakkaasti eli alkoi läähättää, korvat meni luimuun ja liikkeiden suorittaminen ei onnistunut. Saatiin onneksi lainaan starttipistooli ja päästiin treenaamaan ampumista melkein joka päivä ennen koetta. Totuttamistreenit tehtiin suurimmaksi osaksi hengailemalla laukausten kuuluessa ja vasta ihan viimeisissä laukaustreeneissä siirryttiin tekemään tottista. Päivä päivältä saatiin reaktiota pienemmäksi ja siihen malliin, että kokeeseen voitiin osallistua hyvillä mielin.


Toinen asia, mikä vaati paljon treeniä oli jana. Sen kanssa meillä on riittänyt ongelmia ja otin ihan töistäkin vapaata, jotta päästiin sitä treenaamaan. Meidän ongelmat kuitenkin ratkesivat ihan lähetyssanaa vaihtamalla... Eteneminen alkoi onnistua ja suunnanvalinnatkin menivät parempaan suuntaan.



Koepäivä


Oltiin jo edellisiltana saavuttu Jyväskylään kun tyttöjen kasvattaja majoitti minut ja Nuuskiksen, jotta ei tarvitsisi yöllä lähteä ajamaan kokeeseen. Koe alkoi ilmoittautumisella ja siitä sitten meille arvottiin myös jäljet. Tässä kohtaa ehdin vielä hyvin kysellä muilta kokeneemmilta osallistujilta käytännönasioita, mikä helpotti hieman omaa jännitystä, joka oli päässyt kohoamaan aivan taivaisiin.


Meidän jälkemme oli aivan viimeisenä, joten siinä oli taas hyvin aikaa valmistautua ja jännittää vähän lisää. Kyllä se meidänkin vuoro sieltä lopulta koitti ja sitten olikin totuuden hetki, toimiiko meidän jana? Toimi. Se meni paremmin kuin uskalsin toivoa! Nuuskis eteni määrätietoisesti ja vauhdikkaasti, hieman vinoon, mutta ei paljoa. Takajäljen se nappasi, mutta näitä meille sattuu usein, joten en ollut siitä pahoillani ja päästiin kuitenkin sujuvasti jäljelle. Alla video meidän janasta.


Itse jäljestys oli hyvin tuttua Nuuskista. Luulen, että ensimmäisen keppi jäi, samoin kun suopursujen lähellä ollut keppi kun Nuuskis meni tuttuun tapaan hieman jäljen vieressä. Se teki kuitenkin tarkkaa työtä ja neljä keppiä löydettiin tällä kertaa, mukaan lukien arvokas kutoskeppi. Jännitykseltäni en aikaa ehtinyt katsoa ollenkaan aikaa, joten en yhtään kyllä tiedä miten nopeita tai hitaita oltiin, mutta ainakaan keppien palautuksessa ei meitä myöhästymisen takia käännytetty pois.


Janalta saatiin pisteitä 25/30 (vähennyksiä tuli takajäljestä, vinoudesta ja ryntäämisestä)

Keppien pisteet tosiaan sen 100/140, kun kaksi keppiä jäi metsään.


Tässä kohtaa olin aika varma, että tulosmahdollisuudet menivät kun en oikein ollut perehtynyt kunnolla pisterajoihin, mutta ajattelin siitä huolimatta suorittaa ainakin esineruudun kun se on niin kiva liike. Ja sehän menikin kivasti, alkuunsa lähetin vahingossa Nuuskiksen reunasta vinoon ja ulos ruudusta, mutta tuli takaisin heti kutsusta ja lähti uudesta lähetyksestä etenemään ruutua haluamallani tavalla ja keskitakarajalta se ensimmäinen esine nousikin nopeasti. Toinen esine löytyi myös aika pitkältä takaa ja sekin tuotiin vauhdikkaasti, mutta Nuuskis näytti siltä, että se juoksee ohitseni sen esineen kanssa, joten tässä turvauduin lisäkäskyyn, joka maksoi 2 pistettä. Ei siis paha.


Eli esineruudusta pisteitä 28/30

Saatiin aivan ihana palaute tuomarilta esineruudun jälkeen ja Nuuskista kuvailtiin energiseksi ja innokkaaksi työskentelijäksi!


Näin ollen maastopisteet näyttivätkin siltä, että oltiin tuloksessa kiinni, joten ei muuta kuin nokka kohti tottiskenttää!


Meidän suoritusvuoro alkoi paikkiksella, jonka uskon olleen meille sopivampi juttu mm. laukausten kannalta kun ne eivät heti kuulu selän takaa vaan saa olla nokka kohti ääntä. En voinut pidätellä itseäni ja laukausten jälkeen oli ihan pakko kurkata taakse ja onnekseni näin siellä rauhallisen, mutta skarpin Nuuskiksen. Paikkis meni kokonaisuudessaan erinomaisesti.


Seuraaminen jännitti itseäni, koska se ei ole koskaan kuulunut meidän vahvuuksiin ja siihen päälle vielä ne laukaukset... Kuitenkin Nuuskis yllätti mut aivan täysin. Se seurasi isoksi osaksi tosi hyvin ja laukaukset eivät saaneet aikaan pienintäkään stressireaktiota. Henkilöryhmä jäi meiltä treenaamatta ja sen valitettavasti huomasi, Nuuskis ei ihan tiennyt mistä on kyse ja alkoi jäädä jälkeen ja kontakti tippui, mutta selvittiin siitäkin jotenkuten.


Jäävät ovat Nuuskikselle helppoja ja istuminen&maahanmeno tapahtuivat ripeästi ja kauniisti. Luoksetulossa valitettvasti tokotausta puski esiin ja Nuuskis tuli suoraan sivulle, mutta luoksetulo muuten oli vauhdikas.


Noudossa sama juttu, muuten hienosti, mutta kapulan kanssa suoraa sivulle. Hyppynouto jätettiin suorittamatta, koska treeneissä rima on tippunut liian monta kertaa ja kokeessa ei hajoavaa estettä saa olla, joten vaikka tämä oli kallis -15 pisteen valinta niin se oli Nuuskiksen turvallisuuden vuoksi tehtävä.


A-esteen ylitys oli aivan loistava ja siinä Nuuskis tuli jo sitten eteen, eikä suoraa sivulle ja tästä selvästi Nuuskis myös innostui ihan tosi paljon. Viimeisenä tehtiin vielä eteenlähetys, joka oli mielestäni aivan upea, vaikka lopussa alkoikin mennä vähän vinoon. Nuuskis pysähtyi hienosti yhdestä käskystä heti sen kuultuaan.




Tottiksen pisteet olivat 78/100

Yhteispisteet olivat siis 231 eli 3-tulos ja koulutustunnus JK1!




51 views0 comments

Recent Posts

See All